Kansantalousministeriön mukaan Kazakstanin kaupan volyymi rikkoi kaikkien aikojen ennätyksen vuonna 2022 – 134,4 miljardia dollaria, ylittäen vuoden 2019 tason, joka oli 97,8 miljardia dollaria.
Kazakstanin kaupan volyymi saavutti kaikkien aikojen ennätyksensä 134,4 miljardissa dollarissa vuonna 2022 ja ylitti epidemiaa edeltäneen tason.
Vuonna 2020 Kazakstanin ulkomaankauppa laski 11,5 prosenttia useista syistä.
Öljyn ja metallien kasvava trendi näkyy viennissä vuonna 2022. Asiantuntijoiden mukaan vienti ei kuitenkaan ole saavuttanut huippuaan. Kazinformin haastattelussa Kazakstanin talousinstituutin asiantuntija Ernar Serik sanoi, että hyödykkeiden ja metallien hintojen nousu oli viime vuoden kasvun pääasiallinen syy.
Tuonnin osalta Kazakstanin tuonti ylitti ensimmäistä kertaa 50 miljardia dollaria suhteellisen hitaasta kasvuvauhdista huolimatta ja rikkoi vuonna 2013 asetetun 49,8 miljardin dollarin ennätyksen.
Ernar Serik yhdisti tuonnin kasvun vuonna 2022 korkeaan globaaliin inflaatioon, joka johtui raaka-aineiden hintojen noususta, epidemiaan liittyvistä rajoituksista sekä investointihankkeiden toteuttamisesta Kazakstanissa ja investointihyödykkeiden ostamisesta sen tarpeiden tyydyttämiseksi.
Maan kolmen suurimman viejän joukossa Atyraun alue johtaa, pääkaupunki Astana on toisena 10,6 prosentin osuudella ja Länsi-Kazakstanin alue kolmantena 9,2 prosentin osuudella.
Alueellisesti tarkasteltuna Atyraun alue johtaa maan kansainvälistä kauppaa 25 prosentin osuudella (33,8 miljardia dollaria), jota seuraavat Almaty 21 prosentin osuudella (27,6 miljardia dollaria) ja Astana 11 prosentin osuudella (14,6 miljardia dollaria).
Kazakstanin tärkeimmät kauppakumppanit
Serikin mukaan maan kauppavirrat ovat muuttuneet vähitellen vuodesta 2022 lähtien, ja Kiinan tuonti on lähes yhtä suuri kuin Venäjän.
”Venäjälle asetetut ennennäkemättömät pakotteet ovat vaikuttaneet. Sen tuonti laski 13 prosenttia vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä, kun taas Kiinan tuonti kasvoi 54 prosenttia samalla ajanjaksolla. Vientipuolella näemme, että monet viejät etsivät uusia markkinoita tai uusia logistisia reittejä, jotka välttävät Venäjän alueen, millä on pitkäaikaisia vaikutuksia”, hän sanoi.
Viime vuoden lopussa Italia (13,9 miljardia dollaria) oli Kazakstanin viennin kärjessä, jota seurasi Kiina (13,2 miljardia dollaria). Kazakstanin tärkeimmät tavaroiden ja palveluiden vientikohteet olivat Venäjä (8,8 miljardia dollaria), Alankomaat (5,48 miljardia dollaria) ja Turkki (4,75 miljardia dollaria).
Serik lisäsi, että Kazakstan alkoi käydä enemmän kauppaa Turkin valtioiden järjestön (OPEC) kanssa, johon kuuluvat Azerbaidžan, Kirgisian tasavalta, Turkki ja Uzbekistan, joiden osuus maan kauppavolyymista on yli 10 prosenttia.
Kauppa EU-maiden kanssa on myös viime vuosien suurinta ja kasvaa edelleen tänä vuonna. Kazakstanin varaulkoministeri Roman Vasilenkon mukaan EU:n osuus Kazakstanin ulkomaankaupasta on noin 30 % ja kaupan volyymi ylittää 40 miljardia dollaria vuonna 2022.
EU:n ja Kazakstanin yhteistyö perustuu tehostettuun kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka tulee täysimääräisesti voimaan maaliskuussa 2020 ja kattaa 29 yhteistyöaluetta, mukaan lukien talous, kauppa ja investoinnit, koulutus ja tutkimus, kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet.
”Viime vuonna maamme teki yhteistyötä uusilla aloilla, kuten harvinaisten maametallien, vihreän vedyn, akkujen, kuljetus- ja logistiikkapotentiaalin kehittämisen sekä hyödykkeiden toimitusketjujen monipuolistamisen saralla”, Vasylenko sanoi.
Yksi tällaisista eurooppalaisten kumppaneiden kanssa toteutettavista teollisuusprojekteista on 3,2–4,2 miljardin dollarin sopimus ruotsalais-saksalaisen Svevind-yrityksen kanssa tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamisesta Länsi-Kazakstaniin. Voimalan odotetaan tuottavan 3 miljoonaa tonnia vihreää vetyä vuodesta 2030 alkaen, mikä kattaa 1–5 % EU:n tuotteen kysynnästä.
Kazakstanin kauppa Euraasian talousliiton (EAEU) maiden kanssa oli 28,3 miljardia dollaria vuonna 2022. Tavaroiden vienti kasvoi 24,3 % 97 miljardiin dollariin ja tuonti 18,6 miljardiin dollariin.
Venäjän osuus maan ulkomaankaupasta Euraasian talousliitossa on 92,3 %, jota seuraavat Kirgisian tasavalta – 4 %, Valko-Venäjä – 3,6 % ja Armenia – -0,1 %.
Julkaisun aika: 11. huhtikuuta 2023